Aluevaalit 2022: Osa 3/3 - Jokainen ääni on arvokas

1. Mitä aluevaalikampanja minulle opetti?

Palaan tässä viimeisessä aluevaalit 2022 kirjoituksessani aluevaalikampanjani viime metreihin ja millainen kampanjakokemus minulle jäi käteen. Kerron myös, miksi päätin jatkaa julkisesti ja julkisuudessa myös aluevaalien jälkeen poliittisesti kantaa ottavana kansalaisena, turkulaisena ja sosiaalihuollon ammattilaisena. Aluevaalit opetti paljon itselleni politiikasta, itsestäni ja äänestäjistä.

2. Poliitikot eivät ole yhdestä puusta!

Kun lähdin mukaan vaalikampanjaan, jouduin silloisella Facebook-sivulla kertomaan olevani poliitikko. Tuo vähän hämmensi. Olisihan se kovin mukavaa huudella puskista, olla turvassa, arvostellen heitä. Olin tuon poliitikon askelee ottanut. Ja olen ylpeä siitä.

Poliitikkoja on erilaisia, niin kuin on esim. jääkiekkoilijoitakin. Lajina urheilu, jääkiekko ja niin kuin politiikkakin tarvitsee pelikentille erilaisia pelureita. Koska olen koko ikäni harrastanut ja/tai seurannut jääkiekkoa, pohdin seuraavaksi politiikkaa ja poliitikkoja urheilun, jääkiekkometaforan ja -vertauksien kautta. Millainen poliitikko minä olen vuonna 2022?

3. Politiikan maajoukkuetason pelaaja

Politiikassa on mukana "maajoukkuetason pelaajia". He ovat astuneet Keskustapolitiikan “pelikentälle” jo silloin, kun Suomenmaa lehti on pysynyt ensimmäistä kertaa kädessä. Heillä on ollut intohimo tekemiseen ja vaaleihin on lähdetty aina “isänmaan etu edellä”. Monelle työ on ollut pitkäjänteistä, huipulle on noustu kahlaamalla läpi eri sarjatasot ja nuorisomaajoukkueet. Uutteralla työllä ja osaamisella pelipaikka on löytynyt matkan verralla aina EU-parlamentista kunnallisiin lautakuntatason luottamustoimiin. Vaikka nk. ”poikittaista mailaakin” on tullut, aina huippupoliitikko nousee pystyy. Leikkiä ei jätetä kesken. Omalla kohdallani Suomenmaan lukeminen on alkanut vasta vähän varttuneemmassa iässä. Pitkäjänteinen työ on jäänyt muille. En kuulu tähän huippujen joukkoon.

Toinen ryhmä tässä eliittijoukossa on luonnonlahjakkuudet. Heillä ei ole välttämättä koossa tuota asiantuntijaksi kasvamisen 10 000:a tuntia. Vaikka he eivät olekaan julkkiksia, silti heillä on se jokin, joka huipulle kipuamiseen on tarvittu. Uskon, että tällaisia pelureita on kuitenkin aika harvassa. En ole luonnonlahjakkuuskaan.

Sitten on vielä kolmas kirkkaimmissa parrasvaloissa paistattelevien ryhmä. He nousevat vaativimmalle pelikentälle jonkun muun kun lajiominaisuuksiensa takia. Roolina voi olla “kaukalon tappelija” tai persoonansa tai muun julkisen uransa kautta joukkuetta auttava “yleisömagneetti”. Tälläinen maajoukkuetason poliitikko saattaa nousta politiikkaan nk. “puskista”, mutta ura voi myös päättyä yhtä nopeasti kuin se on alkanutkin. Moni ihan oikeakin urheilija on kuitenkin jäänyt mukaan poliitikkaan, ihan nk. raskassarjalaisenakin. Vaikka nousu parrasvaloihin on tapahtunut raketin lailla, siellä myös pysytään, koska turnauskestävyys on jo urheilukentillä opittua. Hyviä esimerkkejä maajoukkuetason on urheilijoista poliitikassa ovat Antti Kalliomäki ja Marjo Matikainen.  Näissä parrasvaloissa en ole itse paistatellut.

4. Politiikan "liigajyrät"

Toinen ryhmä politiikassa ovat kansallisen ja paikallistason pelimiehet ja -naiset. He ovat jääkiekkotermein nk. “liigajyriä”. Paikallistason poliitikko tunnetaan kunnallisena ja kaupunginosansa vaikuttajana. Hän on NHL-kaverinsa tapaan sosiaalinen ja vastuuntuntoinen, hänellä ei ole kuitenkaan samaa poltetta katsoa uraa nk. “päätyyn saakka”. Tai sitten politiikan isommille pelinkentille ei yksinkertaisesti äänestäjien tuki ei ole ihan riittänyt. 

Osa liigajyristä on aloittanut uransa myös vähän myöhemmällä iällä. Tällöin kaikki lajissa tarvittavat fyysiset ja henkiset ominaisuudet eivät ole ehtineet tai voineetkaan enää kohota sille tasolle kuin huippujen kohdalla. Esim. Turun kaupunginvaltuustossa loistaa "maajoukkuetason tähtien" rinnalla monia tähän ryhmään kuuluvia pelimiehiä ja -naisia. Itse en kuulu tähän joukkoon.

5. Vuonna 2022 pelaan varmaan korttelisarjassa ja olen lajista nelosketjussa nauttiva ”höntsäilijä”

Kuten jo aiemmin kerroin, olen jääkiekon höntsäilijä, elinikäinen seuraaja ja penkkiurheilija. Lapsuudessa meillä oli Porissa kaveriporukka, jonka kanssa järjestimme talvisin “sarjapelejä” toisten kaveriporukoiden kesken. Turussa taas pelasin vuosituhannen vaihteessa perjantaisin reilut kymmenen vuotta paikallisten opettajien lätkäporukassa tätä nk. "höntsäkiekkoa". Kivaa oli, kuntoa sai ylläpidettyä ja joskus kaverien kanssa tuli istuttua iltaakin. Yhteenkään jääkiekkoseuraan en ole kuitenkaan kuulunut, yhtään pelaajalisenssiä en ole maksanut.

Höntsäilijä harrastaa rakkaudesta lajiin. Hän tuntee pelisäännöt, seuraa peliä ja pelureita. Oma osaaminen ei ole kehittynyt pelin korkeampaa osaamista vaativalle tasolle. Ei hän olle kyllä sitä systemaattisesti lähtenyt kehittämäänkään. Ei ole viitsinyt tehdä sitä. Itse luonnehtisin itseäni politiikan höntsäilijäksi. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostaa, olen aina uskaltanut sanoa mielipiteeni asian kuin asiaan. Vaikka olenkin ollut Keskustan jäsen, en ole kuitenkaan pelinumeroa selässäni koskaan aiemmin kantanut.

6. Mitä vaalikampanja opetti minulle itsestäni?

Aluevaaleissa otin kuitenkin sen ison askeleen ja laitoin muutaman vuoden ”pelilisenssin” verran omaa rahaakin likoon. Pelipaitani selkään iskettiin numero 251. Tuo pelinumeron ottaminen oli isompi asia kuin olin kuvitellutkaan. Kaikkein isoin asia se oli itselleni. Toin julki arvoni, julistin kuuluvani johonkin porukkaan. En ollut enää pelkkä kahvihuoneiden marmattaja tai pienen piirin näkemysten laukoja. Somen käyttäjänä altistin itseni myös mahdolliselle nettikiusaamisellekin. Minusta tuli harrastesarjassa tukikentällisissä höntsäilevä poliitikko.

7. Ääni ratkaisee

Vaali-illan edetessä ehdokkaan jännitys tiivistyy. Onko minua äänestänyt joku muu kuin neljä perheenjäsentäni? Entä jos en saisi edes tuota neljää ääntä? Sain kuitenkin vaalissa 35 ääntä ja pidän sitä kuitenkin lähtökohtani huomioiden erittäin hyvänä saavutuksena. 

Olin talvella 2022 politiikassa täysin tuntematon nimi, itse itseni ehdokasasemaan kutsunut. Koronan takia en ollut minuuttiakaan turuilla ja toreilla. Turkulaiset muut ehdokkaatkin jäivät minulle tutuiksi lähinnä sosiaalisessa mediassa, yhteistapaamisenkin missasin Porissa tapahtuneen muuttopäivän sattuessa vaaleja edeltävälle lauantaille. En tavannut henkilökohtaisesti yhtään potentiaalista uutta äänestäjää. Opettajan työnikin hoidin vielä tammikuussa 2022 Koronan takia etätyönä, joten en voinut keskusteluissa nokitusten ja vaikuttaa esim. kollegoihini tai opiskelijoihini. 

Vaalikampanjassa ja äänisaaliissani Varsinais-Suomen ja Turun Keskustan kautta saamani näkyvyys lienee ollut omassa tärkeässä roolissaan. Myös jaettujen korttien kautta joku on saattanut Googlettaa minua. Henkilökohtaisella tasolla saavutin kuitenkin ihmisiä ainoastaan kampanjanaikaisen Puhetta sosiaalihuollosta Facebook-sivuni ja sieltä linkitettyjen videotervehdysten välityksellä. Pienen mainostuksen kautta sivuni tykkääjäksi / seuraajiksi lähti noin 120-130 henkilöä. Heistä noin 100 oli minulle aivan vieraita varsinaissuomalaisia.

8. Mitä jäi käteen?

Olen erittäin ylpeä, että uskalsin lähteä aluevaalikampanjaan mukaan. Oma rohkeuteni lisääntyi. Sain tuotua esiin ja näkyväksi sosiaalihuollon ääntä varsinaissuomalaisen sote-uudistuksen kokonaisuudessa. Myös orastavaa tuttavuutta alkoi syntyä turkulaisten Keskustalaisten keskuudessa. Tämä asia varmaan syvenee ja lienee suurin anti tuon vaalikampanjani ajalta.

Koska olen sosiaalihuollon ammattilainen, puhe sosiaalihuollosta ei tule loppumaan. Jatkan teeman parissa myös politiikka-näkökulmista eteenpäin tällä uudella Puhetta sosiaalihuollosta sivullani. 

9. Miksi jatkan kuitenkin edelleen mukana? 

Jatkan mukana politiikassa mottona, ”rakkaudesta lajiin”: yhteiskunnallisiin asioihin, ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja vaikuttamistyöhön. Ja ennen kaikkea siksi, että 35 varsinaissuomalaista (muualtakin kuin Turusta) luotti minuun.

10. Jälkikirjoitus

Ja ai niin. Pääsinhän minä ainakin  kerran urallani myös “pelaajahaastatteluun”. Aluevaaliehdokkaan nro 251 kuulumisia kyseltiin tammikuun 2022 loppupuolella Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikkaan synnytysosaston oven syvennyksessä.

https://www.facebook.com/vskeskusta/videos/1144757606295806/